keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Vuoden keittokirja






Meillä on viime aikoina syöty hyvin. Syynä siihen eivät ole minun kokkaustaidot, vaan keväällä julkaistu Vuoden keittokirja*, Henri Alén & Annukka Oksanen, joka on ollut viimeisen parin viikon aikana kovassa käytössä.

Kirja tarjoaa reseptejä kotiruoan valmistukseen ympäri vuoden ja siinä se on todellakin onnistunut. Ainakin minä olen jo pitkään toivonut keittokirjaa, mistä saisi helppoja ja uusia ohjeita arkiruoan valmistukseen. Joukossa on mukana muutama tuttukin resepti minulle uudella twistillä. 

Monet kirjan resepteistä ovat tosiaankin simppeleitä ja raaka-aineet helposti saatavilla, mutta mikä parasta ruoka on tosi hyvää. Kirjan alkusanoista mieleen jäi muutama lause, jotka tuntuvat omilta myös meidän keittiössä. 
-Mutta voi perusarkikokkauskin olla hauskaa. Varaa sille aikaa. 
-Kasvikset vaativat kunnon maustamista ja suolaa.
-Muotiruokavaliot vaihtelevat enkä rohkene sanoa muuta kuin että kohtuus kaikessa.

Reseptit on jaettu vuodenaikojen mukaan, mutta kirjassakin sanotaan ettei valmistusvuodenaika ole ehdoton. Se pätee ainakin meillä, sillä esim. simpukoita syödään Provencessa paljon juuri kesällä tai oikeastaan ihan ympäri vuoden. 
Tutun linssipadan kokeilu sen sijaan olisi voinut jäädä talveen, jolloin sitä muulloinkin kokkaan. Etelä-Ranskan helteissä tuhti makkarapata tuntui tosiaankin liian raskaalle. 

Kokeilemistani resepteistä ykköseksi nousee tähän mennessä Sinisimpukat curry-limettiliemessä. Simpukat ovat pikaruokaa sanan varsinaisessa merkityksessä ja liemi oli aivan loistavaa. Kookosmaidolla en vielä koskaan ole simpukoita valmistanut, mutta ensi kerta ei jäänyt viimeiseksi. Nam!

Mainitsemani linssipata oli myös helteestä huolimatta supermaukasta. Tätä olen kokkaillut aiemminkin, mutta lisämakua toivat valkoviini, curry ja tomaattipyree. Sen sijaan kirjassa tarjoiluun mainittu Dijon-sinappi ja maustekurkut eivät saaneet ruokapöydässämme kannatusta. Pata maistui paremmalta ihan sellaisenaan. 

Olemme pastan ystäviä ja Munakoiso-kesäkurpitsapenne pinjansiemenillä maistui mainiolle. Reseptin helpot ja raikkaat raaka-aineet olivat se juttu. Ei mitään ylimääräistä hömppää, vaan puhdasta kasvisruokaa. Ihanaa! 

Muita herkullisuuksia olivat Pizza Bianca, Ranskalainen maalaissalaatti ja Italialainen panzanellasalaatti, joita kaikkia olen tehnyt vähän erilaisina versioina. Minulle uudet säväykset olivat positiivinen yllätys!

Vuoden keittokirja on nimensä veroinen, sillä se on täynnä kaikkea hyvää. Kun tällä hetkellä mietin mitä tehdä illalliseksi, antaa Henri Alénin opus siihen aika usein vastauksen. Ja helposti. Rohkaisen kokeilemaan uusiakin raaka-aineita, sillä kirjan ohjeilla ei voi mennä vikaan.

Bon Appétit!

*Kirja saatu arvostelukappaleena